Jos meri on ihmisen mielessä mystinen - alati kiehtova alkumeri ja löytöretkien suuri tuntematon - on se sitä myös aalto.

Meri ja aallot saavat meidät tuntemaan itsemme pieneksi osaksi luontoa ja maailmankaikkeutta, kiinnittävät meidät ´syntymisen ja kuolemisen´jatkuvaan sykliin. Aallot ovat voimakas symboli myös ihmiselämän vaiheille ja olotiloille, nousuille ja laskuille.

Aallot ovat liikettä ja ehdottomasti aallot ovat myös ääntä. Aallot tyynnyttävät. Tai saavat voimaan pahoin. Meri ja aallot ovat synonyymeja seikkailulle, etsimiselle, löytämiselle - aarteille. Aallot muistuttavat meitä ajasta ja luonnon kiertokulusta, niiden toistuvuus ja liike lumoaa. Ja tuhoaa. Niiden voima, valloittaminen ja yhteenkietoutuminen kiehtoo Big wave surffaajia, jotka uhmaavat kuolemaa jokaisella surffauskerralla. Tsunamin voima on piirtynyt myös nykyihmisen verkkokalvoilla. 

Mitä etsin kun etsin meren rannalta aaltojen rannalle heittämiä aarteita? Mitä näen kun nostan rannalta meressä vuosikymmeniä, jopa satoja siloutuneen lasinpalan. Näenkö luonnon voiman, näenkö muinaisen ihmisen mielikuvituksekkaan innostuksen keräämiseen, löytämiseen, symboleihin, talismaaneihin, amuletteihin, aarteisiin. Näenkö itseni ja samalla koko ihmisen lajin historian. Näenkö merten taa ja aaltojen sisään.

Vuonna 2001 piirsin pastelliliiduilla aaltoa. Opettaja Lilia Fedorova ohjasi katsomaan tarkkaan juuri sitä kohtaa, missä aalto kääntyy ja valo hohtaa aallon läpi. Minä katsoin ja koitin toistaa saman kuin hän. Aalto näyttäytyi haastavana ja kiehtovana. Miten tuollaista maagista kajastavaa valoa ja muotoa voikaan paperille kuvata! Saman hohteen näen oikealla tavalla huurtuneessa merilasissa kun valoo osuu siihen tietyssä kulmassa.


Elokuussa 2024 istuin rannalla ja kuvasin aaltoja. Huomasin, että kamera pysäyttää liikkeen muodostaen vaikutelman lasimaisesta aineesta. Aalto sai silmissäni jälleen uuden, kiehtovan muodon. Siinä sitä nyt on, lasia ja hiekkaa.



Kosketukseni aaltoon:

1995 Fuerteventuran aallot ja tuuli.

2001. Tein tutkielman aalloista piirtäen ja maalaten Steiner-koulun lukion päättötyönä. Keskityin erityisesti katsomaan juuri sitä kohtaa, missä aalto kääntyy ja valo hohtaa aallon läpi. 

2005. Nazaré, Praia do Norte. Atlantin voima, tuuli ja aallot.

2011. Azorit ja Suomen purjelaivasäätiön viikon opetuspurjehdusreissu Atlantilla. Mieleen jäi ensimmäisen yön myrsky ja möyryävät mainingit. Vastakohtanaan rauhallinen yöpurjehdusvuoro, jossa kaikki ympätrillä oli yhtä kuun valoa, tähtiä ja fosforinhohtoista aaltoa.

2013. Las Palmas. Kolmen päivän surffauskurssi. Pääsin aalloille, mutten pysynyt pystyssä. Keräsin ensimmäiset merilasinpalat.

2018. Aurinkoisen päivän turkoosinhehkuvat Karibianmeren aallot ja troopikin sateen ja tuulen tyrskyt, jotka lyövät Malecónin rantamuurin yli.

2019. Jähmeät Jäämeren aallot marraskuisessa Pykeijassa.

2020. Itämeren aallot eri vuodenaikoina. Alan etsimään ja keräämään merilasia Itämeren rannoilta säännöllisemmin.

2023. Kreetan aallot ja tuuli. Kurkistin pienen hetken vedenalaiseen maailmaan snorkkelein ja räpylöin. Matkan jälkeen tein sormuksen nimeltä Kilpikonna ja aalto 

2024. Firenzestä löysin Alvise Giustinian Muranon lasi -liikkeestä sinisen aaltoa muistuttavan lasisormuksen. Sanoja ja kuvia Firenzestä 

2025. Kilpikonna ja aalto -sormusta seurasivat Jäämeri, Hopeajoki ja Korallimeri sormukset ja sen jälkeen Surfing Big Wave -sormukset, Praia do Norte I ja Praia do Norte II 













1 Atlantin valtameri, Praia do Norte, Nazaré 2005
2-5 Atlantin valtameri, Las Palmas, Playa de Las Canteras 2013
6 Päijänne, Muuratsalo, Haikka 2014
7-9 Jäämeri, Pykeija 2019
10-11 Itämeri, Suomenlinna, Susisaari 2020
12-14 Karibianmeri, Havanna, Malecón 2018