
Michele Takala - Kirjasiipi, 2007
KIRJA
I have always imagined that Paradise will be a kind of Library.
Jorge Luis Borges

Opintomatkaryhmämme, Tuija Vasama, Ulla Pitkänen ja Daria Koroleva Firenzessä 2024 Biblioteca delle Oblate -kirjastossa.
22.10.2024
Biblioteca delle Oblate, Firenze
Istumme kirjastossa ja temppelissä. Keskittymisen rauha ympäröi yhteistä tilaa. Julkista ja yksityistä. Katon puuristikot, seinän tiiliristikot, maan materiaalit, ihmisen käsien kautta suojaksi ja ornamenteiksi tulleet. Punaruskeaa, savista. Tila aukeaa ulos, näemme kaupungin katot, kirkon kupolin. Katsomme, katsomme tarkkaan kuin salaista ihmettä. Koetamme pysähtyä, nähdä, käsittää ja kuvata. Ympärillämme puhetta, äänetöntä ja kuuluvaa. Kaiken keskellä atrium, jossa kasvaa vanha fiikus. Kokoonnumme pöytien ääreen, samaan paikkaan, yhdessä ja kukin yksin, aistimme. Mitä sinä juot ja syöt? Kysymme, kuuntelemme, kerromme vastaamme, keskustelemme. Katsomme, liikumme, olemme.
Tila, joka hengittää. Yksilön hengitystä, yhteistä hengitystä, kaupungin hengitystä, ihmiskunnan hengitystä, maailman hengitystä.
13.8. 2025
Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki

Rikhardinkadun kirjastoa lähemmäs Firenzeä ei Helsingissä pääse. Kirjaston porraskäytävän seinät ja kaaret, taiteilijakirjanäyttely ja taidekirjaosasto, josta kohoaa kierrepostaat läpi kerrosten. Tiistaina 13.8. klo 13 olen sopinut tapaamisen Rikhardinkadun kirjastoon Emmi Martinin kanssa, joka on koonnut Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjakokoelman. Mukaan saapuu myös kultasepänartesaaniopintojen luokkakaveri Ulla Pitkänen miehensä kanssa. Saamme nähdä jotain mykistävää, kuin katsoisimme Aleksandrian kirjaston suurimpia aarteita. Ovatko nämä kirjan olemusta pohtivat ilahduttavat ideat ja materiaaliset objektit todella olemassa ja kosketeltavissa tänään tässä ja nyt tiistaina Rikhardinkadulla! Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjakokoelma on perustettu vuonna 2000 ja siinä on yli 500 teosta. Kokoelman luoja ja ylläpitäjä on Emmi Martin.
Kirjojen yllä leijuu pöly, taikapöly. Kirjat ja kirjastot yhdistyvät ihmiskunnan historian suuriin teoksiin, maailman syntytarinoiden ja suullisen perinnön kokoamiseen ja säilyttämiseen, sivistyksen nousuihin ja tuhoihin, loiston aikoihin, valon aikoihin ja pimeydessä palaviin rovioihin. Kirja on konkreettinen visuaalinen esine, merkityksiä luova jo visuaaliselta muodoltaan. Kirjan ja kirjaston tila on samalla julkinen ja yksityinen.1
Helsingin vuoden 2025 kirjamessujen teema oli sivistys ja ilo. Teema kuvaa hyvin kirjallisuuden merkitystä. Kirjat lisäävät ymmärrystä maailmasta ja ihmisyydestä ja tuovat elämään iloa. Kirjat avaavat meille erilaisia katsomisen tapoja ja uusia maailmoita, luovat yhteistä tajuntaamme - ymmärrystämme maailmasta ja itsestämme - oli kyse sitten tietokirjasta, kaunokirjallisuudesta tai taiteilijakirjateoksesta. Koska sanat, tarinat ja kirjat ovat ihmiselle merkityksellisiä, voimakkaan tunnepitoisia asioita, on sillä mahdollisuus, kuten millä tahansa vanhalla tai uudella viestimismedialla, toimia myös ääri-ilmiöissään levittämään siemeniä niin hyvään kuin pahaan.
~
Palaan lopuksi vielä Firenzeen ja Biblioteca delle Oblate -kirjastoon. Kirjaston sisäänkäynnin luona minut pysäytti Antonietta Raphael Mafai´n (Kaunas 1895 - Rooma 1975) veistos. Se esittää selvästi äitiyttä. Vielä pysäyttävämmän siitä tekee tieto, että taiteilija sanoi haluavansa lahjoittaa teoksen juuri Firenzelle, joka on kaikkien taiteilijoiden äiti.
Firenzessä oli suuri tulva marraskuussa vuonna 1966. 101 ihmistä kuoli ja Kansalliskirjasto, Santa Crocen kirkko, Uffizin taidegalleria, kaikkien rakennusten alimmat kerrokset peittyivät vedestä ja mudasta. Joka puolelta Italiaa ja muualtakin maailmasta apuun tulleita nuoria kutsuttiin ”Angeli del fango” eli muta-enkeleiksi. Suomalaiset taiteilijat järjestivät hyväntekeväisyysnäyttelyn Ateneumissa, Pro Firenze 9. – 18.12.1966. Firenzen suuren tulvan jälkeen liettualainen kuvanveistäjä Antionetta Raphaël Mafai lahjoitti pronssisen Maternità-veistoksensa (1968) Firenzelle. Teos kuvaa äitiä, joka seisoo suojelevasti pienen lapsensa yllä, mutta teoksen nimi on enemmän kuin kirjaimellinen. "Äitiydellä tarkoitan maailman alkuperää", "...kaiken alkua...kaiken alkua."2

Maternità di Antonietta Raphael Mafai
, 1968
Tulossa näyttelyitä vuonna 2026:
Firenze-teemainen näyttely, työnimenä ´Kehto´. 1. - 25.4.2026. Ryhmänäyttely: Daria Koroleva, Lahja Kallinen, Tuija Vasama ja Ulla Pitkänen. Laterna Magica, Rauhankatu 7 00170 Helsinki
Taiteilijakirjanäyttely, Lahja Kallinen & Ulla Pitkänen 1. - 30.6.2026, Rikhardinkadun kirjasto, taiteilijakirjahyllyn näyttely.
1 ´The space of a book is intimate and public at the same time´ Audrey Niffenegger, “What Does It mean to make a Book”, 14
The Book as Art, Artist´s Books from the National Museum of Women in the Arts, Krystyna Wasserman, Princeton Architectural Press, 2011
2 Luettu 30.10.2025 https://advancingwomenartists.org/art-in-need-it/what-can-i-help-restore-now-it/maternity-by-antonietta-raphael-mafai-it
3 Firenzen tulva, Wikipedia & https://italianopas.wordpress.com/2016/11/04/firenzen-tulva-04-11-1966/, luettu 31.10.2025
Yle Areena, Alistumattomuden aikalaishistoria, Emmi Martin ja Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjakokoelma, https://areena.yle.fi/1-2255001, julkaistu ma 16.6.2014, kuunneltu 31.10.2025